Yhteystiedot

Mia Pätsi
patsi.mia@gmail.com

Taustaa Sudenmorsiamesta

Aino Kallas 

Suomalais-virolainen Aino Kallas (1878–1956) oli monipuolinen kirjailija. Hän julkaisi yhden tärkeimmistä teoksistaan, Sudenmorsiamen, pienoisromaanina 1928 ja näytelmänä 1937. Sudenmorsian on kotimainen klassikkonäytelmä. Se koskettaa katsojia tänäkin päivänä myyttisellä tarinalla.

Sudenmorsian

Näytelmä sijoittuu 1600-luvun Viroon, Hiidenmaalle. Sudenmorsian kertoo metsänvartijasta Priidikistä ja hänen puolisostaan Aalosta. Priidikin rakkaus ja usko puolisoon horjuvat, kun Aalo houkutellaan juhannusyönä ihmissudeksi susien joukkoon. Aalo viettää juhannusyön jälkeen kaksoiselämää: hän juoksee öisin sutena raatelemassa kylän lampaita, ja päivisin hän hoitaa imeväisikäistä lastaan. Kun Aalon kaksoiselämä paljastuu Priidikille, hän ilmiantaa vaimonsa, ja antaa tämän oikeuden tuomittavaksi. Oikeudessa Aalo määrätään poltettavaksi roviolle, mutta hän onnistuu pakenemaan metsään, pelottavaan paikkaan. Sinne kyläläisten keskuuteen levinnyt kristinusko ei yltänyt. Eräänä talviyönä Aalo palaa imettämään lastaan ja tapaamaan puolisoaan. Kyläläiset huomaavat Aalon paluun, ja yllyttävät Priidikiä ampumaan rakkaan puolisonsa omasta vihkisormuksesta valamallaan hopeisella luodilla. Aalo: ihmissudeksi syytetty, luonnonlapsi, pienen lapsen äiti ja Priidikin vaimo poistuu elävien kirjoista.

Sudenmorsian noo-näytelmänä 

Hyvien näytelmien merkki on se, että niitä voi tulkita monella eri tavalla. Sudenmorsiamesta löytyy monia eri tasoja. Ilmiselvää on, että parisuhteen lisäksi siinä  kyseenalaistetaan hienovaraisesti naisen asemaa yhteisössä. Laajemmassa mittakaavassa näytelmässä käsitellään yksilön ja yhteisön välistä suhdetta ja erilaisten ihmisten suvaitsemista. Näytelmässä on myös havaittavissa, kuinka metsä koetaan kaksijakoisena paikkana: se on sekä elannon antaja että pelottava paikka. Noo-näytelmäksi Sudenmorsian sopii loistavasti. Ensiksikin siinä käsitellään hyvän ja pahan välistä kamppailua: kyläyhteisö/sudet ja kristinusko/pakanauskonto. Aalon sisar uskoo vahvasti Jumalaan, ja hän on näytelmän ainoa henkilö, joka uskoo hyvään hamaan loppuun asti. Hänessä on samankaltaisuutta noo-näytelmien waki-roolityypin kanssa. Sillä waki-roolityypit ovat usein noo-näytelmissä papin roolissa. Heidän tehtävänään on karkottaa paholaisten henget. Toiseksi noo-näytelmissä ei esiinny kovinkaan usein eläimiä, mutta kun niitä esiintyy, ne ovat kettuja. Joten Sudenmorsiamessa ketun sukulainen, susi, istuu myös mainiosti noo-näytelmien pirtaan.